| A.Ahlström Oy:n hinaaja
Metsäyhtiö Ahlström tilasi aluksen v.1910 hinaustöihin ensisijaisesti Varkauden tehtaittensa tarpeisiin.
Varkautelainen Paul Wahl & Co rakensi rungon niittaamalla paksusta (8mm) teräslevystä jäänsärkijän keulalla.
Varkauden ylävesiltä 1928 |
Urakka tehtiin omin resurssein piirustuspöydältä rungon, kattilan, koneen ja sisustuksen osalta. Alihankkijoilta ostettiin lähinnä varustelu. Suurin apukone sähködynamo (65V tasavirta) hankittiin Gottfrid Strömbergiltä ja sitä pyörittävä höyryturbiini alennusvaihteineen Alfa Lavalilta.
Arkistossa säilyneen tilauskirjan mukaan Warkauden hinnaksi muodostui 62.324 Smk. Pääosan työstään Warkaus teki emännän ja kuuden laivamiehen miehistöllä hinaten kesällä tukkilauttoja Kuopion vesiltä Varkauteen ja toimien talvisaikaan tehtaan puuvarastolla jäänsärkijänä. |
Miehistön työ oli raskasta ja osin vaarallistakin. Alus oli työssä ympäri vuorokauden 8-9 kuukautta vuodessa.
Myrskyt rikkoivat lauttoja, karilleajoja tapahtui ja tiedossa on myös s/s Oriveden aiheuttama vakava, kyljen repinyt
törmäyskin Warkauteen vuonna 1928 Joensuun satamassa.
Historiakirjat muistavat pitkäaikaisista kippareista ”legendaarisen” Otto Kemiläisen 1920/30 -luvulta sekä Antti
Pakarisen ja Vilho Kuupakon 1940/50-luvuita. Konemestareita olivat mm. A. Juutilainen ja Y. Havukainen
1920/30-luvuilla sekä viimeisenä vakituisena Veikko Pastinen. Sisällissodan vuosina Warkaus oli Suomenlinnan Linnoitushallituksen käytössä Helsingissä ja Jatkosodan ajan huolto- ja evakuointialuksena Saimaalla Suomen
armeijan käytössä.
Warkauden sodanajan konemiehen muistelo Savonlinnan
satamassa 1980-luvulla:
Aluksi tietysti kysymys: ”Onkos tämä se REHELLINEN WARKAUS?” Sitten….. ”Ajettiin yötä päivää evakkoja turvaan Lappeenrannasta Varkauteen viiden proomun letkoissa. Ruokaa ei ehditty hankkia miehistölle. Oli nälkä kaikilla! ”Yht’äkkiä minä näin konehuoneen luukusta tässä puulaiturilla eksyneen porsaan, isäntää ei löytynyt mistään. Niinpä nappasin porsaan jalasta mukaani konehuoneeseen ja grillasin sen arinan
hiilloksella.” ”Miehistö oli kylläinen monta päivää!”
Warkauden sisaralus Warkaus VII puksuttelee edelleen
Varkauden vesillä ja yksi on nähty Nishni Novgorodissa
Venäjällä. |
Warkaus 50–luvulla |
Työttömänä Varkauden Pirttivirrassa 1956-1967
Sodan jälkeen 1950-luvulla talouselämän elpyessä ja
hinausten lisääntyessä jo ennen sotia käyttöön tullut uusi
diesel-tekniikka pääsi tehoillaan ja pienillä käyttökuluillaan
voitolle.
Uudistukselle sopivista höyryhinaajista nostettiin kone ja kattila
pois ja tilalle asennettiin dieselkoneet. Onneksi Warkaus säästyi tältä kohtalolta ja höyrykone sai jäädä. Höyryt jäivät
työttömiksi vara-aluksiksi kaiken varalta. Vähitellen 1960
-luvulla metsäyhtiöt, Ahlström niiden mukana, aloittivat
romuttamisen ja alusten romuhinnalla myynnin yksityisille
huvikäyttöön.Ruotsissa vanhat käytöstä poistetut alukset,
kuten kalastustroolarit ja hiekkajaalat olivat muodostuneet
nuorisoryhmien harrastukseksi. Niin Suomessakin.
Kuvat: Warkaus ennen ”Lirimassenin” kunnostusta
|
|
|
